Yksineläjien palvelut - Perhostarina

Toinen kysymys liittyi yksineläjiin. Kieltämättä perheet, lapset ja nuoret on enemmän esillä lehtien mielipidekirjoituksissa, vaaliteemoissa kuin yksin elävät aikuiset.

2. Mitä maksuttomia palveluita voisi kaupunki tarjota niille joiden elinpiiriksi on kutistunut oma koti? Mitä palveluita voisi siis olla yksineläjille?

Yksin eläminen on huomattavasti lisääntynyt. Yhteiskunnassa monesti ajatellaan, että yksin eläminen on elämänvaihe joka liittyy nuoruuteen ja opiskeluihin. Useilla se on kuitenkin pysyvä elämäntilanne. Pariutuminen ja perheellistyminen ei ole itsestäänselvyys. Toiset ovat tyytyväisiä tilanteeseen yksin, toiset eivät. Monista ikäihmisistä tulee yksineläjiä puolison menehdyttyä. Yksineläjät ovat herkemmin syrjäytymisvaarassa, kuin parisuhteessa elävät tai perheelliset. Köyhyys ja yksineläminen on ikävä yhdistelmä. Usein siihen liittyy häpeän tunteita joista ei puhuta ulkopuolisille.

Kuopiossa on järjestöjä ja yhdistyksiä jotka järjestävät yhteistä tekemistä. Seurakunnalla on erilaisia kerhoja ja esimerkiksi kuorotoimintaa johon voi kuka tahansa osallistua. Kuopiossa toimii myös asukastuvat. Henkilöstövähennysten vuoksi Kuopiossa asukastupia on jouduttu sulkemaan. Tämä on harmillista sillä näen, että asukastupa toiminta on ollut matalankynnyksen palvelua joka lisää yhteisöllisyyttä ja tällä tavoin vähentää ulkopuolisuuden tunnetta ja mielenterveyden haasteiden syntymistä.

Joskus kuitenkin käy niin, että kotoa on kynnys lähteä. Myös toimintakyky voi olla sellainen ettei kotoa pääse lähtemään yksin. Monesti ikäihmisillä ainut kontakti päivässä voi olla kotihoidon hoitajan käynti. Kun kotoa lähteminen on vaikeaa, niin apuna voisi olla tukihenkilötoiminta joka auttaa pärjäämään, kun arki ei suju. Työni puolesta minä olen toiminut jälkihuollossa oleville nuorille tukihenkilönä. Olen nähnyt kuinka nuoret aikuiset hyötyvät tukihenkilöstä. Tukihenkilönä esimerkiksi avustan arjen askareissa, asunnon hankkimisessa, sekä muissa käytännön asioissa.Tukihenkilö voi olla mukana kauppakäynneillä tai vaikkapa lääkärissä jos nämä tuntuvat haasteellisilta. Tukihenkilö voi auttaa erilaisten palveluiden etsimisessä. Tukihenkilö voi antaa tukea, että ihminen saa arjesta kiinni ja ei syrjäydy. Tukihenkilötoimintaa voi kysyä sosiaalitoimiston kautta. Se voi olla ammatillinen tukihenkilö tai vaikkapa yhdistyksen kautta (esim. SPR, MLL, Pelastakaa lapset). Tukihenkilötoiminta voi olla korvauksetonta vapaaehtoistoimintaa. Kuopiossa ainakin SPR järjestää ystäväpalvelua josta voi saada vapaaehtoisen ystävän tukihenkilöksi.

Monesti syrjäytymisvaarassa olevat yksineläjät saattavat tippua palvelujärjestelmästä. Heillä ei välttämättä ole ystäviä ja elinpiiriksi on saattanut kutistua vain oma koti, kuten kysyjä kuvasi. Yksineläjillä on kuitenkin vähintään yksi kontakti ja se on yleensä Kela. Jostainhan heidänkin on saatava toimeentulonsa. Voisiko tulevaisuudessa Kelan kautta kartoittaa kuinka paljon yksineläjiä on, ovatko he tyytyväisiä ja voisiko yksineläjän luona käydä tekemässä palvelutarpeen arvion tyyppisen käynnin. Tällä käynnillä yksineläjälle voisi kartoittaa eri palveluita/yhdistyksiä ja heidän toimiaan. Samalla käynnillä voisi tarkastella hyötyisikö yksineläjä näistä palveluista tai vaikkapa tukihenkilöstä. Ehkä yksineläjät voisi saattaa yhteen, mutta siinä täytyisi työntekijän olla siltana välissä sillä monella voi kynnys kohdata muita ihmisiä. Mitä ajatuksia teillä olisi tähän?